Palloliitto päätti hallituksen kokouksessaan 29.8.2022 muuttaa sarjajärjestelmiä kaudeksi 2024. Nykyinen Veikkausliiga - Ykkönen - Kakkonen saa seurakseen uuden sarjatason, joka muodostuu nykyisen Ykkösen ja Kakkosen väliin. Jotta asiaan saadaan sopivasti mutkia, muuttaa nykyinen Ykkönen nimekseen Ykkösliiga ja uusi sarjataso nimetään Ykköseksi. Vaatii hieman aivojumppaa, mutta uudet nimet kyllä jää päähän vaikka tänä vuonna Ykkösestä pudotaankin luonnollisesti Ykköseen.
Jotta päästään itse asiaan, lienee hyvä avata hieman miten näitä sarjatasoja on nimetty aiemmin.
Pääsarjaa on pelattu vuodesta 1930 lähtien. Aluksi nimi oli muutaman vuoden A-sarja, jonka jälkeen se muuttui tutummaksi Mestaruussarjaksi. Vuonna 1990 perustettiin uusi Futisliiga ja pari vuotta myöhemmin nimi muuttui pääsponsorin mukaan Veikkausliigaksi.
Toista sarjatasoa eli nykyistä Ykköstä ja tulevaa Ykkösliigaa on pelattu myös vuodesta 1930, alkuaikoina muutaman vuoden cup-kilpailuna mutta muuten sarjamuotoisena. Toisen sarjatason nimiä ovat olleet B-sarja (1930-35 & 1940-41), Itä-Länsi-sarja (1936-39), Suomensarja (1943-69), II-divisioona (1970-72), I-divisioona (1973-93) sekä Ykkönen (1994-2023).
Kolmatta sarjatasoa eli nykyistä Kakkosta pelattiin vuosina 1936-38 C-sarjan nimellä,1939-69 Maakuntasarjan nimellä ja vuosina 1970-72 III-divisioonan nimellä. Tämän jälkeen nimi muuttui II-divisoonaksi (1973-93) kunnes se muuttui tutummaksi Kakkoseksi (1994-). Ensi kaudella tämä sarjataso tunnetaan siis uudella nimellä Ykkönen.
Neljäs sarjataso eli nykyinen Kolmonen, ei ole ollut vuosikausiin Palloliiton hallinnassa. Ensi kaudella tähän tulee muutos, kun sarjauudistus tiputtaa Kakkosen neljänneksi sarjatasoksi ja Palloliiton alaisuuteen. Kolmonen on vuodesta 2024 lähtien viidenneksi korkein sarjataso.
Kuten näkyy, sarjajärjestelmien historia on todella värikäs ja haastava kokonaisuus käsittää jopa siihen tutustuneelle henkilölle. Mutta nykytilastoinnin isoimman haasteen tarjoaa vuodeksi 1973 tehty sarjamuutos.
Tuolloin Palloliitto päätti muodostaa silloisen Mestaruussarjan ja II-divisioonan (toinen sarjataso) väliin uuden sarjatason eli I-divisioonan, joka pullautti II-divisioonan saman nimisenä kolmanneksi sarjaportaaksi. Haastavan tästä tekee se, että Palloliitto aloitti I-divisioonan/Ykkösen tilastoinnin "nollilta" tuon uudistuksen jälkeen. Miksi tämä sitten on haastavaa ja vaikuttaa vuonna 2024 sarjauudistukseen?
Kakkosen maratontaulukko
Kuten edellä kirjoitin, Palloliitto aloitti vuonna 1973 toisen sarjatason tilastoinnin nollista. Tämä on varmasti ollut helppo ratkaisu, samoin kuin vuonna 1990, jolloin Mestaruussarja muuttui liigaorganisaatioksi. Samalla kun toiselle sarjatasolle alettiin kirjata omaa maratontaulukkoa nollista, ruvettiin uuden kolmannen sarjatason pelejä laskea yhteen Suomensarjan, eli entisen toisen sarjatason tilastojen kanssa. Tätä linjaa on jatkettu näihin päiviin asti.
 |
| Kuva Pallokirjasta |
Pallokirjan Kakkosen maratontaulukon esittelytekstissä lukee että Taulukkoon on laskettu mukaan kaikki nykyistä Kakkosta vastaavan sarjatason (aikaisempia nimi B-sarja, Suomensarja ja II-divisioona) ottelut vuodesta 1930...ja niin edespäin.
Jos kaivamme esille Pallokirjan vuodelta 1972, jossa on esitelty toisen sarjaportaan kaikki sarjataulukot ja cup-kilpailut vuodesta 1930. Siellä esittelytekstissä lukee seuraavaa: Jalkapallokirjassa 1971 esiteltiin kaikkien aikojen Suomen mestaruusottelut ja mestaruussarjat. Nyt vuorossa on seuraava porras, joka on nykyisin nimeltään II-divisioona. Aikaisemmin niminä olleet B-sarja ja Suomensarja.
Eli Palloliitto on ennen sarjauudistusta täysin normaalisti pitänyt B-sarjan, Suomensarjan ja II-divisioonan (1970-72) otteluita toisen sarjatason peleinä. Kuitenkin uudistuksen jälkeen, nämä on tilastoitu kolmannen sarjaportaan peleiksi ja eivät todellakaan ole Kakkosta vastaavaa sarjatasoa.
Tämä tapa aiheuttaa tilastollisia vääristymiä. HJK ja TPS ovat seuroina ainoita, jotka eivät ole kahden sarjatason ulkopuolella pelanneet. Jos nyt kuitenkin tarkastelemme Kakkosen eli kolmannen sarjaportaan maratontaulukkoa, löydämme nämä kaksi seuraa sijoilta 134 (TPS) ja 139 (HJK). Siis kaksi seuraa, jotka eivät ole koskaan kolmannella sarjatasolla esiintyneet!
Nyt kaudeksi 2024 Palloliitto perustaa siis Ykkösen ja Kakkosen väliin uuden sarjaportaan. Tämä sysää nykyisen Kakkosen neljänneksi korkeimmaksi sarjatasoksi. Olen yrittänyt kysellä ja herättää keskustelua että miten Palloliitto on miettinyt (jo nyt väärin menneen) sarjojen tilastoinnin, mutta ilmeisesti Töölössä ei tällainen asia ole käynyt edes mielessä. Oma veikkaukseni on, että ensi vuoden Kakkonen eli neljäs sarjataso tilastoidaan maratontaulukossa nykyisen Kakkosen jatkeeksi. Tällöin samassa tilastossa on joukkueita toiselta, kolmannelta ja neljänneltä sarjaportaalta. Ei vaikuta kovin luotettavalta ja johdonmukaiselta historian tallentamiselta.
Pelaajien ottelumäärät ja maalit
Nykyään kun jokainen Ykkösen, eli tulevan Ykkösliigan ottelu ja toivottavasti myös tulevan Ykkösen ottelut televisioidaan, nousee pelaajien tilastot isoon asemaan. Selostajat tykkäävät käyttää tilastoja erilaisina knoppitietoina, Ykkösen maalitykki Kalle Multanen jatkaa vielä peliuraansa ja vasta viime viikonloppuna KäPan Juri Kinnunen otti nimiinsä Ykkösen otteluennätyksen (huom. vuodesta 1973 lasketut ottelut). Mitään selvää viestiä Palloliitosta ei ole tullut, rinnastetaanko nykyinen Ykkönen tulevaan Ykkösliigaan, joka olisi luonnollista. Entä jos Palloliitto päättääkin jatkaa Ykkösen tilastointia nimen perusteella, eli tämän kauden toisen sarjatason ottelut rinnastetetaan ensi vuonna kolmannen sarjatason peleihin, samalla tavalla kuin oletettavasti Kakkosen tapauksessa tullaan tekemään. Tällöin Ykkösliiga saisi "uudet tilastot".
Entä jos 108 maalia Ykkösessä tehnyt Kalle Multanen haluaisi rikkoa 110 maalin rajan, kummalle sarjatasolle hänen tulisi mennä pelaamaan? Entä jos Juri Kinnuselle Ykkösen otteluennätyksen menettänyt Tuomas Korpela haluaisi ennätyksen takaisin nimiinsä, pitäisikö hänen pelata ensi vuonna Ykkösliigaa vai Ykköstä? Selostajilla tullee jossain vaiheessa myös hauskaa, kun pelaaja on pelannut vanhaa Kakkosta ja Ykköstä, sitten uutta Kakkosta, Ykköstä ja Ykkösliigaa. Yritä siinä sitten kertoa monta ottelua tai maalia pelaaja on tehnyt tällä sarjatasolla, kun edes sarjan järjestäjä ei tiedä miten näitä tilastoidaan. En edes halua ajatella tilannetta, kun muutaman vuoden päästä tästä välivaiheesta palataan "normaalin" pariin.
Ei kukaan pelaaja tietenkään näin ajattele asioita, mutta tilastoja tutkivan ja niiden oikeellisuutta vaalivien mielestä näihin pitäisi saada joku vastaus Palloliitolta. Ei ole oikein että kun sarjamuutoksia tehdään, asioita ei mietitä myös tilastoinnin ja historian kannalta. Suomen jalkapallon tilastointi on tehty jo muutenkin riittävän vaikeaksi, eikä yhtään mutkaa tähän risukasaan enää kaipaisi. Meitä vapaaehtoisesti tilastointia ja futishistoriaa tutkivia ei ole montaa, eikä Palloliiton välinpitämättömyys näissä asioissa ainakaan kasvata tätä joukkoa.
Mitä sitten pitäisi tehdä?
Mestaruussarjan ja Veikkausliigan tilastot ovat erillään. Ykkönen on irrotettu 70-luvulla omaksi sarjakseen ja toinen sarjataso on dumpattu ilman selityksiä samaan kasaan Kakkosen kanssa, joka on ensi vuonna neljäs sarjataso. Vaikka monista saattaa tuntua yhdentekevältä, iskeekö pelaaja maaleja toisella, kolmannella vai neljännellä sarjatasolla, en näkisi asiaa näin jalkapallokulttuurin ja historian takia.
Mitä tulee maratontaulukoihin, Palloliiton pitäisi räjäyttää nykyiset tilastot ja rakentaa ne uudestaan. Tässä tulee oma ehdotukseni, joka ainakin kolmen ylimmän sarjatason osalta pitäisi toteuttaa. Tulevan Kakkosen maratontaulukkoon voisi lisätä III-divisioonan ja Kolmosen tilastoja, mutta ymmärrän että jossain kohtaa siinä on vedettävä raja.
Ensimmäinen sarjataso: A-Sarja, Mestaruussarja, Veikkausliiga
Toinen sarjataso: B-sarja, Itä-Länsi-sarja, Suomensarja, II-divisioona (1970-72), I-divisioona, Ykkönen, Ykkösliiga
Kolmas sarjataso: C-sarja, Maakuntasarja, II-divisioona (1973-93), Kakkonen (1994-2023), Ykkönen (2024-)
Neljäs sarjataso: III-divisioona, Kolmonen, Kakkonen (2024-)
Pelaajien tilastointiin pitäisi käyttää samaa rajausta. Jos pelaaja pelaa toisella sarjatasolla, ne ottelut pitää laskea yhteen oli sen sarjatason nimi, sarjamuoto tai joukkuemäärä mikä tahansa. Se on toinen sarjataso, ei kolmas tai neljäs.
Meidän pitäisi kunnioittaa ja vaalia omaa futishistoriaamme. Palloliiton pitäisi olla etunenässä kantamassa vastuu suomalaisen jalkapallon historiasta, tilastoista ja niiden oikeellisuudesta. Tiedän varsin hyvin, ettei oikeellisuus ja tarkkuus ole enää kaikilta osin mahdollista. Mutta silti historian ja tilastojen tarkistaminen pitäisi aloittaa vuodesta 1930 (SM-kilpailu 1908-29 on sitten asia erikseen) ja laittaa ne niin kohdilleen kuin mahdollista. Mestaruussarjan kokoonpanot ja maalintekijätkin on kuitenkin jo kerätty talteen vapaaehtoisvoimin, mutta varsinkin maalintekijät pitää vielä tarkistaa ensimmäisten vuosikymmenten osalta. Sitten Palloliiton pitäisi lyödä näiden tilastojen ja uusien tietojen päälle oma virallinen leima, pistää tiedot ylös Pallokirjaan ja mieluusti jonnekin tietokantaan sekä julkiseksi. Tähän varmasti löytyisi avuksi meitä asiaan vihkiintyneitä tekijöitä.
Kunhan Palloliittoa vain asia kiinnostaisi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti