Julkaisin maaliskuussa 2021 twiitin ensimmäisen Mestaruussarjakauden vääristä maalikuninkaista, mutta avataan tässä postauksessa asiaa vielä hieman. Kun lukee Pallokirjaa tai muita historiatlähteitä ja katsoo vuonna 1930 pelatun Mestaruusarjan (silloin nimellä A-sarja) maalikuninkaat, löytyy maalipörssin kärjessä KIF:n Olof Strömstenin ja HIFK:n Holger Salinin nimet. Historiatilastot kertovat molempien heistä tehneen 9 maalia. Lisäksi jos katsomme Stömstenin ja Salinin yhteismaalimääriä (lähteenä Jalkapallokirja 2016) pääsarjasta saadaan Strömstenille 102 maalia ja Salinille tasan 100 maalia. Oletattavasti Pallokirjoihin perustuvat RSSSf:n nettisivut kertovat samaa.
Otetaan Pelimiehet-kirja käteen ja lähdetään tutkimaan pelaajien tilastoja. Pelimiehet-kirjan tekijä Markku Kasila on kerännyt kotimaisia futistilastoja 80-luvun alusta lähtien, mutta myöntää ettei kirja ole missään nimessä aukoton, varsinkaan maalintekijätilastojen osalta. Nopea vilkaisu vuoden 1930 tilastoihin kertoo, että Salin teki ensimmäisellä kaudella 8 maalia ja Strömsten pelissä 6 maalia. Melkoinen heitto siis Palloliiton viralliseen julkaisuun!
Olof Strömstenin (s.1909) kolmen maalin katoaminen ja maalimäärän putoaminen kolmella maalilla on helposti selitettävissä. KIF:n paidassa pelasi 1930 hänen isoveljensä Osvald Strömsten (s.1905). Sanomalehtien kokoonpanot ja otteluraportit käyttivät pelaajista yleensä pelkkää sukunimeä (välillä ei sitäkään!). Yleensä veljekset erottivat toisistaan nimen perässä oleva numerointi, vanhempi oli I, nuorempi II jn. Tässä tapauksessa Strömsten I oli Osvald ja Strömsten II Olof.
Useita eri lehtiä vertaamalla* on kuitenkin varsin helposti selvitettävissä ottelut, joissa Osvald Strömsten teki maalit:
17.8.1930 KIF-TPS (HS)
28.8.1930 HPS-KIF (HS)
31.8.1930 ÅIFK-KIF (TS)
Olof Strömsten teki puolestaan kuusi maalia, jotka syntyivät seuraavissa otteluissa: 28.8. HPS, 31.8. ÅIFK, 3.9. Stjärnan (kaksi maalia), 14.9. VPS (kaksi maalia).
Syitä minkä takia Palloliiton virallisiin julkaisuihin on päätynyt Osvaldin maalit Olofin nimiin, voidaan vain arvailla. Todennäköisesti samalla kirjaimella alkanut etunimi on aiheuttanut lopullisen sekaannuksen.
Holger Salinin eroavat maalimäärät ovat selitettävissä parilla eri tavalla. Ensinnäkin täytyy ymmärtää, että tilastojen korjaaminen melkein 100 vuoden takaa on todella hankalaa. Emme tule koskaan saamaan täyttä varmuutta jonkun ottelun maalintekijästä. Mikäli ottelu on pelattu Helsingissä, voimme olettaa, että paikallisten lehtien raportoijilla on paras tieto - sikäli mikäli he tuntevat vierasjoukkueen pelaajat. Sama taas toisinpäin esimerkiksi Turussa. Tämän takia meillä saattaa olla saman ottelun maalintekijöistä pari eri näkemystä - pahimmillaan enemmänkin. Eri lehtien raportteja täytyy siis vertailla painottaen hieman paikallislehtiin tai muihin raporteissa mainittuihin seikkoihin, esimerkiksi kokoonpanoihin ja pelaajien pelipaikkoihin. HIFK:n ja Salinin tapauksessa on käynyt juuri näin. Otteluille on eri lehdissä eri maalintekijöitä, joten tietoa täytyy verrata ristiin ja tehdä siitä paras mahdollinen arvio.
Holger Salinin tapauksessa pelastus on sentään se, ettei mies olisi voinut missään nimessä voittaa maalikuninkuutta. Palloliitto on laskenut maalimääriin mukaan mestaruuden ratkaisseen uusintaottelun, jossa Salin teki yhden maalin. Mielestäni uusintaotteluiden maalintekijöitä ei pidä ottaa mukaan, kun lasketaan koko kauden maalintekijöitä. Tällöin parin joukkueen pelaajalla on yksi ottelu enemmän pelattuna, eikä maalintekijätilasto ole tasapuolinen.
Mutta ei Salin olisi siltikään maalikuninkuutta voittanut, vaikka uusintaottelun maali olisi laskettu mukaan. Lehtitietojen mukaan Holger Salin teki sarjan aikana yhden maalin VPS:aa vastaan, neljä maalia Stjärnania vastaan sekä kaksi Kiffeniä vastaan - eli yhteensä 7 maalia. Lisäksi siis yhden maalin uusintaottelussa Turun Palloseuraa vastaan. Mistä Pallokirjaan on päätynyt luku 9, on täysi mysteeri. Lehtitietojen vertailu ei viittaa Salinin tekemiin maaleihin missään muissa kauden otteluissa.
Tarkistuslaskenta siis tuotti saman tuloksen (Salin 7 maalia + yksi uusintaottelussa, Strömsten 6 maalia) kuin Pelimiehet-kirja, joskin tuon uusintaottelun maalin lisäämisestä "Mestaruussarjan" maaleihin voidaan olla montaa mieltä. Mutta mitenkäs se maalikuninkuus sitten?
Lehtien ja dokumenttien tonkiminen tuotti seuraavanlaisen tuloksen:
9 maalia: Lauri Lehtinen (TPS), Aulis Koponen (HPS)
8 maalia: William Kanerva (HPS), Eero Kettunen (ViPS)
7 maalia: Gunnar Åström (HIFK), Holger Salin (HIFK)
6 maalia: Olof Strömsten (KIF), Eero Kettunen (ViPS)
Lauri Lehtisen maalilaskennassa päänvaivaa aiheuttaa 10.8.1930 pelattu avauskierroksen 9-2 voitto Stjärnanista. Yksi lähde kertoo Lehtisen tehneen yhden maalin ja toinen kolme maalia. Mutta useampi kuin yksi lähde sanoo, että Lehtinen osui tuossa ottelussa kahdesti. Huutoäänestyksellä pitää siis edetä ja myös Markku Kasila Pelimiehet-kirjan myötä on Lehtisen kauden kokonaismäärässä samaan yhdeksään maaliin.
HPS:n Aulis Koposen maalimäärässä ei ole kummallisuuksia. Mies osui kahdesti Vepsua, Stjärnania, Kiffeniä sekä Viipurin Palloseuraa vastaan, sekä teki vielä yhden maalin TPS:n verkkoon. Tuloksena yhdeksän kassia ja (ainakin) jaettu maalikuninkuus.
Jälleen on täysi mysteeri, miten Koposen tai Lehtisen maalimäärät on jääneet huomaamatta, mutta mielestäni Palloliiton olisi nyt korkea aika korjata asia - varsinkin kun Strömstenin ja Salinin maalimäärät ovat selkeästi pienemmät. Tämä tulisi tehdä Urheilumuseon tai edes omien selvitysten kautta.
Lisää päänvaivaa aiheuttaa jo aiemmin mainitut Strömstenin (102) ja Salinin (100) Jalkapallokirjassa mainitut maalimäärät. Jos laskemme HIFK-legenda Holger Salinin maalit Pelimiehet-kirjasta vuosilta 1930-44, saamme tulokseksi 101 maalia. Palloliiton laskuissa Salinilla on siis vielä ensimmäiseltä kaudelta yksi maali enemmän (Pallokirja 9, Pelimiehet 8), joten heitto on kaksi maalia sisältäen uusintaottelun, mikäli vähennetään kausi 1930 ilmoitetuista kokonaismäärista (Pallokirja 91, Pelimiehet 93). Tässä tapauksessa uskomme Pelimiehet-kirjan maalimäärään.
Entä jos tehdään sama Olof Strömstenille? Tulokseksi saadaan hämmentävä summa 91 maalia, joka on siis peräti 11 maalia vähemmän kuin Jalkapallokirjassa. Jos vähennämme velipoika Osvaldin maalit, jää Olofin maalimäärä (99) maagisen 100 maalin alapuolelle. Silti kadoksissa on vielä 8 maalia.
Kuten ylläolevasta näkyy, ei pääsarjan maalitilastoihin voida luottaa. Pallokirjoissa olevat yhteismaalimäärät heittävät kummallisesti, eikä maalinkuninkaistakaan ole täyttä varmuutta. Mestaruussarjan tilastot vaatisivat täydellisen ja perusteellisen läpikäynnin, jossa lehdet ja arkistot setvittäisiin systemaattisesti. Olemassa on kuitenkin ottelut, tulokset sekä pelien päivämäärät. Enää tarvitaan rakaa duunia.
* Helsingin Sanomat, Hufvudstadsbladet, Uusi Suomi, Urheilulehti, Turun Sanomat, Uusi Aura, Åbo Underrrättelse, Karjala, Idrottsbladet, Vaasa, Vasabladet
Muita lähteitä: Jalkapallokirja 2016, Pelimiehet
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti